Karavaanari on oman onnensa seppä

 Kolumnini Varsinais-Suomen SF-Caravan ry jäsenyhdistyksien yhteisjulkaisussa VankkuriViesti 2/2025.

Alempana tekstimuodossa käännöksiä varten.

 

Karavaanari on oman onnensa seppä

 

Eipä meitä tahdo mitenkään saada mahtumaan yhteen muottiin. Eikä pidäkään. Vapaus ja omat valinnat ovat aina olleet koko harrastuksen keskeisin motiivi, ja ovat edelleen. Tekisipä mieleni verrata karavaanarin tyypillistä luonnetta pohjalaisuuteen. ”Minoon meiltä ja muut on meirän krannista”. Omista valinnoistamme olemme ylpeitä, omistamme poikkeavista tavoista emme ehkä niinkään. Ei olla syvimmiltään mitään laumasieluja. Tuohon itsenäisyyteen istuu melko huonosti se, että odottaisimme muiden kertovan meille mitä saamme ja mitä voimme tehdä. ITSE se pitää saada päättää.

 

Koen vaikeaksi sovittaa yhteen tuota perusolemusta sen ajatuksen kanssa, että odotamme jonkun muun ratkaisevan asioita puolestamme. Onkohan kysymys mukavuudenhalusta tai epäonnistumisen pelosta? Kun kokoonnumme karavaanariasioissa yhteen, osa meistä asettuu kainosti takariviin ja odottaa muiden vastaavan asioista omasta puolestamme. Valintojen kritisoinnista hekään eivät kaikki silti luovu. Vaikea ymmärtää mistä tällainen kumpuaa? Eihän tällaisissa yhteisöissä pitäisi olla tilaa pelottaville päälliköille tai asioille, joita ei voisi myös tarkastella eri näkökulmista. Yhdistystoiminnassa tehdään yhdessä asioita oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyöllä saadaan parempia tuloksia kuin vain yksipuolisesti asioita tarkastellen. Jos olemme valmiita kuulemaan vaihtoehtoja.

 

VankkuriViestin lukijakunta on minulle yksi läheinen porukka. Siis myös sinä. Emmekö saisi enemmän aikaan yhteistä hyvää jos jokainen olisi valmis tekemään oman osansa, sen sijaan että odottaa jonkun toisen tekevät meidät onnelliseksi. ”Joku muu” on usein ehdotettu toteuttaja, vaikka karavaanari muuten tahtoo ajatella ”minä itse”. Kuulehan, jos me nostamme kätemme ja avaamme suumme (muiden mielipiteitä kunnioittaen), voimme tehdä tästä harrastuksesta itsellemme ja monelle muullekin vielä nykyistäkin antoisamman ja arvostetun. Edustamme hyviä asioita, tulos riippuu omasta halustamme viedä niitä yhdessä eteenpäin. Vain jättäytymällä pois yhteisen asian edistämisestä niin omassa yhdistyksessä, VankkuriViestin yhteistyössä kuin harrastuksen edustamisessa muihin tahoihin, voimme hidastaa tämän harrastuksemme edistymistä.

 

VankkuriViestin toimitus on toivonut minulta aina uusia kuvia kirjoitukseni yhteyteen. Tässä ohessa on yksi kuva minusta, joka kuvaa mielestäni matkailukauden alun tunnelmaa ja tulevan karavaanarin raikasta asennetta ”täältä tullaan, elämä!” – olen joskus antanut kuvan nimeksi. Onhan minulla tuoreitakin kuvia, mutta tuo on jotenkin harrastukseemme niin hyvin sopiva. Tartutaan yhdessä, hymyssä suin ja itseemme luottaen vahvalla otteella omaan tulevaisuuteemme, sekä alkavaan kesäkauteen että tuleviin vuosiin. Kavereiden kanssa saadaan yhdessä aikaan paremmin jakamalla niin onnistumiset kuin mahdolliset haasteetkin.

 

Olethan sinäkin oman onnesi ja harrastuksemme edistymisen seppä! 

 

 

Olli Rusi

Puheenjohtaja

SF-Caravan ry