Mainittakoon alkuun, että SF-Caravan Kaakkois-Häme ry pyysi puheeseen mukaan tietoja harrastuksen historiasta.
Hyvä juhliva Leininranta, alueen vieraat ja puuhaihmiset,
Leininranta on paikka, jonne on mukava tulla vierailulle ja yhtä lailla viihtymään pidemmäksi aikaa!
Veikko Vuorialho kysyi minua kertomaan tilaisuudessa myös karavaanariharrastuksen historiaa. Kyllä sitäkin juhlan esityksen joukkoon voi kutoa.
Matkailuajoneuvoharrastuksen kuusikymmentä vuotta on oikeastaan historiankirjoitus suomalaisen hyvinvoinnin kasvusta. Ennen järjestömme perustamista vuonna 1964 aika oli toinen. Yksilön hyvinvoinnin sijasta keskeisintä oli kansakunnan ja yhteiskunnan säilyminen. Jos niin haluamme nähdä, on harrastuksemme merkki paremmista ajoista ja suomalaisten matkasta kansallisen selviytymisen tilasta kohti yksilön, ja myöhemmin ympäristön hyvinvoinnin tilaa.
Järjestömme perustaminen vuonna 1964 osui aikaan, jolloin sodasta ja sotakorvauksista selviytymisen jälkeen katse kääntyi kohti yksilön oikeuksia ja hyvinvointia. Kohti uusia mahdollisuuksia. Autojen tuontirajoitukset olivat päättyneet paria vuotta aiemmin. Työaikalain uusiminen vuonna 1965 pudotti viikoittaisen työajan 48 tunnista 40 tuntiin. Viisipäiväinen työviikko alkoi yleistyä. Ihmiset olivat tottuneet laittamaan yhteiskunnan tarpeet etusijalle. Koettelemusten kautta oli säilytetty itsemääräämisoikeus ja rakennettu perusta suomalaiselle käsitykselle oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Sodan jälkeen oli rakennettu sosiaaliturva ja tärkeänä tekijänä myös eläkejärjestelmä. Haluttiin nauttia vapaudesta ja valita itsellemme parhaiten hyvinvointia tuottavat tavat käyttää meille uutta ulottuvuutta – vapaa-aikaa.
Järjestömme tausta oli oikeastaan kylvetty siemenenä jo vuonna 1962, jolloin parin perustajajäsenen kesken oli ensimmäistä kertaa noussut keskusteluun tarve matkailuajoneuvoharrastuksen järjestölle. Sitä voi kaikenlaista ideaa syntyä ja puhetta kehkeytyä kun samalle alueelle sattui kerralla useampi matkailuvaunu. Asia kypsyi seuraavana kesänä Tampereella kun samalle leirintäalueelle osuivat Antero Rankala Pietarsaaresta, Jaakko Talvitie Seinäjoelta, Heimo Ainali Rovaniemeltä ja Tampereelta kotoisin oleva Börje Tengström. Myöhemmin itsenäisyyspäivänä 1963 kokoonnuttiin keskustelemaan Oulussa hotelli Arinassa oiken virallisemmin Suomen Caravan -klubin perustamisesta. Perustava kokous järjestettiin lopulta 6.5.1964 Jyväskylässä Keski-Suomen Yhteiskoulun pihamaalla. Virallinen perustamiskokous oli kuitenkin tietojen mukaan 17.5.1964. Järjestön nimivaihtoehdoista voiton veti lopulta ”Asuntovaunuyhdistys SF-Caravan”. Tämä nimi myös rekisteröitiin yhdistyksen viralliseksi nimeksi. Yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoitti kuusi henkilöä: Heimo Ainali, Bror Eklund, Erkki Lassila, Antero Rankala, Jaakko Talvitie ja Börje Tengström.Vuoden 1964 lopussa oli muuten Suomessa rekisterissä 64 matkailuvaunua ja jäsenten määrä oli noussut jo kahteenkymmeneenkolmeen. Muistettakoon, että Asuntovaunuyhdistys SF-Caravan oli vain asuntovaunun omistavien henkilöiden yhdistys. Yhdistyksiä ei tuolloin vielä säännöissä tunnistettu.
Usein kiistellään ensimmäisistä numeroista. Tietojen mukaan nämä jäsennumerot arvottiin:
Bror Eklund, Pedersöre, ………………..SFC-1
Erkki Lassila, Tampere, ………………..SFC-2
Börje Tengström, Tampere, ……………SFC-3
Jaakko Talvitie, Seinäjoki, ……………..SFC-4
Antero Rankala, Pietarsaari, ……………SFC-5
Heimo Ainali, Rovaniemi,……………...SFC-6
Alkuvaiheessa elettiin matkailuperävaunujen kanssa melko ”seikkailullista” aikaa. Järjestön rooli oli myös kehittää sekä matkailuvaunujen rakennetta, lainsäädäntöä että leirintäalueita. Oikeastaan teimme järjestönä harrastuksen siksi, mitä se nykyisellään on. Vaikutamme harrastuksen edellytyksiin.
Harrastushan lähti suomalaisten hyvinvoinnin lisääntymisen myötä kasvamaan vauhdilla.
Vuonna 1964 viimeisin luovutettu jäsennumero oli 23.
Numero 5000 meni vuoden 1976 aikana
10000 vuoden 1978 lopussa.
20000 meni 1982 vuoden lopussa,
30000 vuoden 1985 lopussa,
40000 vuoden 1987 lopussa
50000 vuoden 1989 aikana.
60000 luovutettiin vuoden 1991 aikana,
70000 vuoden 1993 aikana,
80000 vuoden 1996 lopussa ja
90000 meni vuoden 1999 lopussa.
Jäsennumero 100000 huutokaupattiin 2002 vuoden syksyllä Martti Aulalle.
150000 meni rikki 2014 vuoden aikana
170000 luovutettiin kesäkuussa 2020.
Nyt jännitetään, meneeköhän juhlavuonna jäsennumero 200 000 rikki.
Tuo suosion kasvu alkuunsa 60-luvulla oli johtaa hankaluuksiin. Yksi valtakunnallinen yhdistys kaikille henkilöjäsenille oli haastava malli. Alettiin perustaa alueellisia kerhoja ja vuosikymmenen lopussa jo katsottiin vähän sivusta kun ensimmäiset yhdistykset perustettiin huolehtimaan alueellisesta toiminnasta ja jäsenistä. Kasvu sai edelleen vauhtia onnistuneista jäsenhankintakampanjoista. Ensimmäisten yhdistysten järjestyksestä ei oikein puheenjohtajana uskalla ottaa kantaa. Erilaisin perustein parikin yhdistystä katsoo olevansa ensimmäinen. Kiistämätöntä on, että vuonna 1969 alkoi yhdistyksiä syntyä. Vuonna 1976 Asuntovaunuyhdistys SF-Caravan muutti sääntöjään ja vaihtui jäsenyhdistysten kattojärjestöksi. Myös nimi vaihtui muotoon ”Matkailuvaunuliitto SF-Caravan”. Enää ei valtakunnalliseen järjestöön hyväksytty henkilöjäseniä, vaan kaikki harrastajat kuuluvat jäseninä jäsenyhdistyksiin. Paikallisiin tai muiden yhdistävien teemojen ympärille perustettuihin yhteisöihin. Vasta vuonna 1988 järjestön nimi vaihtui muotoon ”SF-Caravan ry”.
Myös kansainvälisyys oli heti alkuun suunnitelmissa. Vuonna 1969 haettiin kansainväliseen leirintämatkailujärjestö F.I.C.C.n jäsenyyttä, joka saavutettiin vuonna 1972. Börje Tengström oli erinomaisen aktiivinen muun muassa puhumaan ympäri karavaanareita Pohjoismaissa. Perustettiin Nordiska Caravan Rådet vuonna 1971. Pitää myös muistaa mainita muun muassa Lars Dahlbergin tärkeä rooli hänen käytännössä vietyään ajatusmallin harrastuksestamme työkomennuksen yhteydessä Aasiaan. Tällä hetkellä Lasse on Etelä-Koreassa F.I.C.C. Asia-Pacific -alueen Rallyssä, jossa hänen pitkäaikainen ystävänsä Etelä-Korean järjestö KCCF:n puheenjohtaja herra Chang on iän vuoksi väistymässä sivuun vastuuasemastaan.
Kasvu ei kaikin kohdin ollut edes kovin hallittua. Ennen edellisen puheenjohtaja Timo Piilosen aikaa koettiin monia haasteita järjestön hallinnon parissa. Timo Piilonen tuli järjestön palvelukseen joulukuussa 1996. Pitkä ja ansiokas työura järestömme palveluksessa päättyi Timon hakeutuessa eläkkeelle maaliskuussa 2023. Harrastuksemme on kehittynyt paljon Timo Piilosen aikana.
Harrastuksemme on siis kehittynyt muutaman perheen yhteisöstä erittäin suureksi järjestöksi. Nykyiset 65 500 jäsentä eivät totisesti ole kaikki toistensa kopioita. Erilaisuus ja kunkin omien intressien huomioiminen on harrastukselle ja harrastajille keskeisen tärkeä asia. Muutos ja ajan myötä kehittyminen on avain kestävään järjestötoimintaan. Eläköön erilaisuus ja uudet tuulet!
Tämähän järjestömme historia on melkein kuin suoraan rinnastettavissa SF-Caravan Kaakkois-Häme ry:n ja Leininrannan historiaan. Pienellä joukolla on ollut yhteinen haave ja sitä on lähdetty sinnikkäästi toteuttamaan. Vaivannäköä kaihtamatta.
Yhdistykselle oli melkoinen koettelemus Radansuun alueen vuokrasopimuksen päättyminen. Koettelemus ehkä kuitenkin kirkasti yhteisen tavoitteen ja yhteisen tahdon. Tämä oikeastaan johtaa mielestäni olennaisen asian äärelle. Ihmisiin ja heidän pyrkimyksiinsä. Siitähän yhdistystoiminnassa on kyse ja sen tuloksena on parhaimmillaan Leininrannan kaltaiset keitaat elämän aavikolla.
Kaiken lähtökohtana on jollekin ihmiselle tai ryhmälle syntyvä mielikuva tai haavekuva tulevasta. Alkuvaiheessa aina hieman epätäsmälliset, mutta innostavat tavoitteet. Jokaisella on haaveita, joillakin tavoitteita, mutta vain osalla taito pukea ne sellaiseen muotoon, johon myös muiden on helppo kiinnittyä. Kuvaisin tätä edelläkävijöiden roolia tulenkantajiksi. Vaikuttajiksi, joilla tuo mielikuva on väkevä ja elävä sekä kyky jakaa oma mielikuva muiden kanssa ja heidän toiveisiinsa sopivaksi tulkittuna. Pitää pystyä kuvittelemaan ja näkemään mielessään tuleva, mutta myös valaistava sinne johtavaa polkua. Kertoa suunta, ottaa ihmisiä mukaan yhteiseen haaveiluun ja näyttää valoa siihen suuntaan, jonne ensiaskeleet tehdään.
Leininranta on siis Radansuun pettymysten jälkeen rakentunut visio ihmisille yhteisestä hyvinvoinnin keitaasta ja käytännön polusta sen toteuttamiseen. Nykyinen amphiteatterin sukuinen kaikille avautuva näkymä kauniille Leininselälle ei ole ollut täällä ikuisesti. Jotkut ovat nähneet silloisesta maisemasta mahdollisuuden synnyttää nykyisen Leininrannan kaltainen hyvinvoinnin näyttämö.
Ensimmäiseksi on siis syntynyt mielikuva ja haave, joka on onnistuttu pukemaan toteuttamiskelpoiseksi askelmerkeiksi lähtötilanteen ja ideaalin välille. Joku on muuten sanonut, että johtaminen on nykytilan ja tavoitetilan välisen eron poistamista.
Tämä haavekuva on jaettu ihmisjoukon kesken, joka on jakamisesta motivoitunut, sitoutunut ja tarttunut toimeen. Haavekuva on ollut väkevä kun sen toteuttamiseen on otettu taloudellisia riskejä, tehty huikea määrä maisemointityötä ja pengerten rakentamista, jotta nyt nähtävä kokonaisuus on ollut mahdollista rakentaa. Haavekuva on viisaasti ollut ei vain yhden käyttäjän näkökulma, vaan malli, joka tarjoaa kaikille paikalla oleville mieluisan ja arvokkaan tilan.
Sain muutama vuosi sitten olla mukana juhlimassa SF-Caravan Kaakkois-Häme ry:n kolmekymmenvuotista taivalta tässä samassa paikassa. Kerroin silloin arvostavani suuresti sitä työtä, jota Veikko Vuorialho on tämän alueen ja yhteisön eteen tehnyt. Muita arvostaen ja demokraattisesti toimien. Arvostan suuresti edelleen ja arvostus on yhteistyön myötä vain syventynyt.
Nyt Veikko on halunnut jättäytyä vetäjän roolista sivummalle ja hänen jatkajakseen olette valinneet Jarkko Kousan. Ensi kontaktista lähtien minulle on tullut käsitys, että löysitte yhteisön ja alueen vetämiseen samalla tavoin visionäärisen ja muita kunnioittavan tulenkantajan kuin edeltäjänsä on ollut. Hänellä on halu kehittää yhteistä toimintaa, omia näkemyksiä ihanteellisesta tulevaisuudesta ja taito jakaa tämä muitakin yhdistäväksi ja opastavaksi toiminnaksi.
Eihän tämän tilaisuuden ole tarkoitus olla henkilöpalvontaa, vaan välipysähdys ja tarkistuspiste alueen kehittymiselle. Katsokaa ympärillenne ja näette tilan. Kymmenessä vuodessa on saatu muokattua hyvälaatuinen ja viihtyisä alue, joka tarjoaa kaikille vierailijoille upeat jokinäkymät. Hyvät yleiset tilat ja ennen kaikkea toimivan ympäristön ihmisille. Ansiokasta on myös kuva tuoda alueen mahdollisuudet vierailijoille tarjolle.
Näillä asetelmilla on helppo kuvitella tämän jo nyt upean alueen kehittyvän edelleen nykyisestä tilanteesta kohti nykyisiä ja uusia haaveita. Leininranta, SF-Caravan Kaakkois-Häme ry ja te ihmiset olette juhlinnan arvoiset. Ymmärrän ja kannustan teitä olemaan ylpeitä yhteisestä saavutuksestanne ja myös tulevaisuuteen liittyvistä haaveista. On mukavaa olla mukana juhlimassa Leininrannan tätä päivää.
Eläköön Leininranta ja te, nykyisyys ja tulevien haaveiden voima!
Leininrannassa 25.5.2024
SF-Caravan ry
Olli Rusi
puheenjohtaja
0 Kommentit