Quo Vadis?

 Minne matkailuajoneuvoharrastus menee? Artikkelini SF-Caravan Matkailuautoilijat ry julkaisemaan MA-Sanomiin 3/2019.

Alempana tekstimuodossa käännöksiä varten.

Quo vadis?

 

Matkailuajoneuvoharrastus elää aikojen ja ihmisten mukana. Tietenkin myös ympäröivä maailma muuttaa sitä. Kehittyminen ja muutos on näinä aikoina varmasti nopeampaa kuin menneinä vuosikymmeninä, samalla tavoin kuin myös muu yhteiskunnan muutos on vauhdittunut. 

 

Kantar TNS Oy on tehnyt SF-Caravan ry:lle mielikuvatutkimuksia. Yksi mielenkiintoinen tutkimuksissa esille nostettu asia oli karavaanarien luokittelu kahden tekijän mukaan: sosiaalisuuden ja liikkumisen suhteen. Näistä tekijöistä muodostuu nelikenttä jonka osat nimettiin ”kaikkien kaveri”, ”omien polkujen kulkija”, ”alueen työmyyrä” ja ”mökkiläinen”. Lievää muutosta viime vuoden lopussa tuotettu tutkimus osoitti siinä, että alueen työmyyrien joukko on ollut laskussa. Kenties ikääntymisen myötä ei enää jakseta tai pystytä tekemään talkootyötä omalla alueella. Se on ollut yksi hyvin merkittävä meitä kaikkia hyödyttävä panos. Toisaalta myös kaikkien kavereita on aiempaa pienempi osuus. Selvä muilta osilta kannatusta imevä segmentti on ollut omien polkujen kulkija. Karavaanari, joka itsenäisesti ja vapaasti keskittyy liikkumiseen omilla ehdoillaan, hakematta välttämättä harrastuksesta perheen ulkopuolista seuraa. Ostamme mieluummin palveluita kuin osallistumme niiden tuottamiseen. Viimeisin tutkimus kertoo myös tämän hetken harrastamisen tavoista, joissa kotimaan matkailu on ehdottomasti suosituin muoto.

 

Ajoneuvokanta on ollut muutoksessa. Pitkä kehityslinja on ollut matkailuautojen osuuden kasvaminen. Intuitiolla tiedämme että matkailuauto koetaan paljon liikkuvalle harrastajalle mieluisammaksi vaihtoehdoksi ja matkailuvaunu on viime aikoina enemmän painottunut toisenlaiseen harrastamiseen. Onko meistä tullut suuressa kuvassa liikkuvampi ja matkailupalveluita kuluttava ostajajoukko sen sijaan että olemme yhteisiä palveluita tuottava yhteisö? Nyt olemme osittain kumpaakin.

 

Harrastamisen tapa on muutoksessa ja se heijastuu myös harrastajien tarvitsemiin palveluihin. Väitetään että syrjäisten järvenranta-alueiden lisäksi tarvitaan kaupunkien keskustoihin tai niiden liepeille matkaparkkeja, joita käytetään vain yöpymiseen kun käydään nauttimassa kaupungin tarjoamasta kulttuurista ja nähtävyyksistä. Viihtymispalveluita ei tämän mallin mukaan niinkään kysytä. Se on malli, jota SF-Caravan ry tai sen jäsenyhdistykset voisivat aktiivisemmin edistää. Tämän vuoksi SF-Caravan ry on ryhtynyt tutkimaan mahdollisuuksia kehittää matkaparkkikonseptia yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Emme itse matkaparkkeja operoi, mutta voimme tuottaa edellytyksiä niiden yleistymiselle.

 

Toimiakseen parhaana edunvalvojana harrastukselle, liiton tulee pysyä ajan hermolla harrastuksen muutoksista ja olla mahdollistamassa sitä palveluinfraa ja päätöksiä joita jäsenkunta hyödyntää. Tätä artikkelia kirjoittaessani olemme juuri käynnistämässä liittohallituksen strategiapalaveria, jossa käydään lävitse harrastuksen tulevaisuuskuvia ja valitsemme asioita, joihin meidän tulee edunvalvontajärjestönä vaikuttaa. Jäsenistön valitsemien luottamushenkilöiden rooli painottuu sekin aikaisempaa enemmän asiapitoiseen ja tulevaisuuteen tähtäävään suuntaan.

 

Siinä työssä tarvitsemme erilaista osaamista ja kyvykkäitä henkilöitä näkemään tulevaan ja tarttumaan toimiin sen muokkaamiseksi haluamaksemme. Ydinosa näistä henkilöistä voivat olla sitoutuneita toimimaan liittohallituksen aktiivisina jäseninä ja toisaalta osa voi myös tarjoutua antamaan osaamistaan ja panostaan hankkeisiin. Vapaaehtoisuuskin voi muuttua rakentamisen talkootyöstä kohti konseptien kehittämistä.

 

Maailma muuttuu, Eskoseni.

 

Olli Rusi

SF-Caravan ry puheenjohtaja

 

 

Lähde Kantar TNS Oy mielikuvatutkimus 2018