Leirintämatkailu hivuttautuu päättäjien tietoisuuteen

Leirintämatkailu hivuttautuu päättäjien tietoisuuteen.

Pauli Salokankaan artikkeli sarjassa "Puheenjohtaja puhelimessa". Tämä on ensimmäinen lehden uuden taiton mukainen artikkeli tässä sarjassa.

Alempana tekstimuodossa käännöksiä varten.

Leirintämatkailu hivuttautuu päättäjien tietoisuuteen

SF-Caravan ry:n puheenjohtaja Olli Rusi näkee, että leirintämatkailu on viimein nousemassa ansaitsemaansa asemaan kotimaan matkailun keskeisenä voimavarana.

TEKSTI PAULI SALOKANGAS

Olli, matkailutoimialan julkinen keskustelu on perinteisesti keskittynyt kansainvälisiin vieraisiin. Kuinka realistisen kuvan tämä maalaa alan todellisuudesta?
– Kotimaan matkailulla on ratkaiseva rooli. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksen mukaan yli 80 prosenttia matkailusta Suomessa on kotimaanmatkailua, mutta huomio on pitkään kohdistunut lentomatkailijoihin, konferenssivieraisiin ja hotelleihin. Todellisuudessa tämä osuus on vain pieni siivu kokonaisuudesta. Leirintämatkailu vastaa niihin arvoihin, joita suomalaiset matkailijat pitävät tärkeinä: turvallisuutta, väljyyttä, luontoa ja aitoja kokemuksia.

Miltä ministeriön linjaukset uudessa valtakunnallisessa matkailustrategiassa näyttävät karavaanarin näkökulmasta?
– Strategia nostaa kotimaanmatkailun vahvemmin esiin ja antaa ensimmäistä kertaa selkeän roolin myös Suoma ry:lle, josta on rakentumassa koko alan yhteinen äänitorvi. Keskeinen viesti on yhteistyö: matkailun kasvu tapahtuu, kun alueelliset toimijat rakentavat matkailijoille yhtenäisiä kokonaisuuksia. Se haastaa myös meitä tarkastelemaan asiaa harrastajan silmin.

Strategian keskeinen viesti on yhteistyö. Miksi juuri nyt olisi tärkeää, että leirintäalueet ja yhdistykset katsovat oman tontin yli ja hakeutuvat yhteistyöhön muiden seudullisten toimijoiden kanssa?
– Yksikään toimija ei pysty tarjoamaan matkailijalle kaikkea. Leirintämatkailu on portti alueeseen: matkailija liikkuu laajasti ympäristössä ja hyödyntää monia palveluja. Se tarkoittaa, että leirintäalueiden ja matkailuajoneuvojen käyttäjien ympärille muodostuu koko vierailualueen elinvoimaa lisäävä ekosysteemi. Kun leirintäalue tekee yhteistyötä paikallisten palveluntuottajien, tapahtumien, kohteiden ja yritysten kanssa, syntyy houkutteleva kokonaisuus, jonka pariin matkailija haluaa palata. Meitä ei kukaan tule metsän keskeltä löytämään, vaan yhdistyksiemme on koottava vierailijoille alueelta houkuttava tarjonta.

Visit Finlandin tutkimuksissa korostuvat turvallisuus, luonto ja aito arki. Eikö tämä kuvaa juuri leirintämatkailun vahvinta ympäristöä?
– Suomen tärkeimmät vetovoimatekijät löytyvät nimenomaan suurten kaupunkien ulkopuolelta eli alueilta, missä leirintämatkailu on vahvimmillaan. Tilastoinnissa korostuvat kuitenkin Helsinki, Lappi ja Ahvenanmaa, koska matkustustiedot kirjautuvat merkittävien kulkuvälineiden kotipaikkoihin. Tämä ei kerro kaikkea siitä, missä matkailijat tosiasiassa liikkuvat.

Kasvun keskellä monet muutokset, kuten majoituspalveluiden alv-kevennys vuodesta 2026, vaativat yhdistyksiltä toimia. Mitä odotat paikallisilta toimijoilta?
– On hienoa, että matkailun odotetaan tuovan hyvinvoinita. Tarvitaan aktiivista yhteistyötä oman alueen toimijoiden kanssa. Lainsäädäntö muuttuu, ja esimerkiksi leirintäalueiden alv-kannan uudistuminen edellyttää yhdistyksiltä käytännön järjestelyjä. Mahdollisuuksia on paljon, mutta ne vaativat ennakointia.

Olet aiemmin maininnut, että leirintämatkailu on kustannustehokas tapa kasvattaa matkailukapasiteettia. Miten tämä näkyy käytännössä?

– Se on kenties vähiten investointeja vaativa kasvupolku. Pienillä panostuksilla ja älykkäällä yhteistyöllä voidaan lisätä matkailijamääriä ja vahvistaa oman alueen elinvoimaa merkittävästi. Tämä tekee leirintämatkailusta myös houkuttelevan vaihtoehdon alueille, joissa suurinvestointeja ei ole mahdollista tehdä.

Mikä on tärkein viestisi jäsenille ja päättäjille?
– Leirintämatkailu ei ole marginaalinen ilmiö, vaan keskeinen osa suomalaista matkailua ja hyvinvointia. Kun suomalaiset matkustavat kotimaassa, rahat jäävät Suomeen eivätkä valu ulkomaille. Suomalaisen hyvinvoinnin kannalta ei ole yhdentekevää, käytetäänkö lomarahat kotimaassa vai valuvatko ne ulkomaille. Matkustustase on yhä alijäämäinen, ja sen vahvistaminen on meidän yhteinen etumme. Meillä on edellytykset kasvaa, mutta se vaatii yhteistä suuntaa. Tulevaisuus tehdään yhteistyössä, ja nyt on oikea hetki nostaa leirintämatkailun ääni kuuluviin kaikilla tasoilla.